– Olympiakomitea on selkeästi siirtymässä piirun tai pari huippu-urheilun suuntaan. Liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei ole enää jatkossa heidän ydintoimintaansa, näkee liikunnan aluejärjestöjen yhteistyöjärjestön, Suomen Liikunnan Alueiden, puheenjohtaja Markku Siponen.

HS kirjoittaa jutussaan, että Olympiakomitean uudessa strategiassa vastuu kansan liikuttamisesta on siirtymässä liikunnan aluejärjestöille, joita on 15 ja jotka toimivat koko Suomen kattavasti.

– Liikunnan aluejärjestöt ovat ilman muuta valmiita kantamaan suurempaa vastuuta liikkeen ja liikunnan edistämistyöstä, mikä on perustoimintaamme. Toki asiasta ei voi päättää Olympiakomitea ja sen jäsenjärjestöt, joihin liikunnan aluejärjestöt eivät kuulu. Keskeisessä roolissa on myös opetus- ja kulttuuriministeriö, joka päättää resursseista. Jos vastuita ja tehtäviä muutetaan, niin sen pitää näkyä myös resursseissa ja rahoituksessa, näkee Markku Siponen.

Olympiakomitea ja Liikunnan Alueet ovat käyneet syksyn aikana keskusteluja hyvässä hengessä liikkeen ja liikunnan edistämisestä. Molemmat kantavat huolta liikkumisen vähäisestä määrästä ja kansalaisten toimintakyvystä Suomessa. Liikunnan Alueet ovat parhaillaan työstämässä omaa toimenpidekokonaisuuttaan suomalaisten liikkeen lisäämiseksi. Keskiössä ovat avoimet keskustelut muiden liikuntaa edistävien järjestöjen ja tahojen kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla.

– Liikunnan aluejärjestöt toimivat verkostoituneena eri puolilla Suomea yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, urheiluseurojen ja paikallisten yhteisöjen kanssa, lähellä ihmisiä. Liikunnan asiantuntijamme toimivat arjessa liikkeen lisäämiseksi ja uskon, että pystymme jatkossa tekemään entistä enemmän suomalaisten liikunnan, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin eteen, päättää Siponen.

Lisätietoja:

Suomen Liikunnan Alueet, pj. Markku Siponen, puh. 044 544 1766,
Suomen Liikunnan Alueet, pääsihteeri Heidi Pekkola, puh. 040 130 4530

Liikunnan aluejärjestöinä haluamme muistuttaa kännykkävapaiden välituntien merkityksestä kouluarjessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaisesti lakiesitystä puhelimen käytön rajoittamisesta perusopetuksen kouluissa sekä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Toivomme, että lakiesityksessä otetaan huomioon myös välitunnit.

Nykylainsäädännön mukaan koulut ja oppilaitokset voivat jo kieltää järjestyssäännöissään puhelimen käytön oppituntien aikana. Koko päivän kestävä kännykkäkielto ei vielä nykyään ole mahdollista, sillä välttämätön yhteydenpito esimerkiksi huoltajaan on sallittava.

Toivomme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon välituntien merkityksen valmistellessaan lakiesitystä puhelimen käytön rajoittamisesta. Itä-Suomen yliopiston teettämässä tutkimuksessa tultiin samaan tulokseen kuin monissa aiemmissa tutkimuksissa: ”Välitunnin viettäminen tehostaa oppimista ja antaa mahdollisuuden muun muassa liikkumiseen ja vapaaseen vuorovaikutukseen koulupäivän aikana” (H. Kangasniemi & J. Koskinen, Itä-Suomen yliopisto 19.4.2022). Kännykkä vie valitettavan usein huomion ja passiivinen paikallaan olo jatkuu oppituntien jälkeen. Tämä on haitallista fyysisen terveyden näkökulmasta sekä se heikentää myös oppimista edistävää vireystilaa ja keskittymiskykyä. Lyhyetkin liikuntahetket ja tauot, joissa lapset purkavat energiaansa ja osallistuvat leikkiin tai liikuntaan, parantavat huomattavasti heidän kykyään keskittyä ja oppia oppitunneilla. Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää, jonka merkitystä ei voida korvata.

Pyydämme Teitä huomioimaan aktiivisten välituntien merkitys tehdessänne päätöksiä kännykkäkiellosta ja puhelinten käytön rajoittamisesta. Toivomme, että oppilaiden hyvinvointi ja oppimistulokset asetetaan etusijalle, ja että puhelimen käytön rajoittaminen laajennetaan koskemaan myös välitunteja. Näin voimme varmistaa, että lapset ja nuoret saavat mahdollisimman hyvät edellytykset sekä oppimiseen että terveelliseen kasvuun ja kehitykseen.

Kiittäen ja toivoen viisautta päätöksentekoonne,

Heidi Pekkola

Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri

Aino-Maija Siren

Liikunnan aluejärjestöjen kollegion puheenjohtaja

Allekirjoittajina kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä:

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry, EKLU

Etelä-Savon Liikunta ry, ESLI

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, ESLU

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, HLU

Kainuun Liikunta ry, KL

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry, KEPLI

Keski-Suomen Liikunta ry, KESLI

Kymenlaakson Liikunta ry, KYMLI

Lapin Liikunta ry, LAPLI

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, LIIKU

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, PLU

Pohjois-Karjalan Liikunta ry, POKALI

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, POPLI

Pohjois-Savon Liikunta ry, PSL

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, PHLU

Lisätietoja:

Heidi Pekkola, Suomen Liikunnan Alueet ry:n pääsihteeri heidi.pekkola(at)alueet.fi

p. 040 130 4530

Koronasta huolimatta Liikunnan aluejärjestöjen toiminta tavoitti lukuisia ihmisiä ja yhteisöjä myös vuonna 2021. Toimintatavat toki muuttuivat aiemmista: esimerkiksi verkkokoulutuksia, puhelinsparrauksia ja webinaareja toteutettiin entistä enemmän. Mutta tärkein asia, eli paikallistason liikunnan edistäminen, säilyi keskiössä myös vuonna 2021.

Olemme koostaneet vuoden 2021 tärkeimpiä lukuja infograafiin. Koko infograafin löydät alla olevasta PDF-tiedostosta. Olemme koostaneet graafin asiasisällön myös tämän uutisen yhteyteen. Löydät infograafin kirjoitetun sisällön PDF-tiedoston jälkeen.

Infograafin asiasisältö vuodesta 2021

Liikunnan aluejärjestöjen sydämen asiana on paikallistason liikunnan kehittäminen.

Maakunnallisesti toimivat 15 aluejärjestöä edistävät liikkumista tarjoamalla asiantuntija-, koulutus- ja kehittämispalvelua urheiluseuroille sekä muille liikkumista edistäville tahoille. Kohderyhminä ovat seuratoimijoiden lisäksi varhaiskasvattajat, opettajat, kuntien ja yritysten henkilökunnat.

Koronapandemia vaikutti livekohtaamisten määrään, mutta silti koulutus- ja tapaamismäärät säilyivät hyvällä tasolla vuonna 2021. Aluejärjestöt ovat aktiivisina toimijoina valtakunnallisissa ohjelmissa sekä alueellisissa ja kansainvälisissä kehittämishankkeissa. Vaikuttamistyöllä yhdessä toisten tahojen kanssa aluejärjestöt edistävät liikunnan kehittämistyön edellytyksiä.

Liikunnan aluejärjestöjen toiminnan pääkohtia ovat:

• Vaikuttaminen
• Verkostoituminen
• Osaamisen lisääminen
• Päivittäisen liikunnan lisääminen 
• Tapahtumien ja leirien toteuttaminen

Aluejärjestöt lukuina vuonna 2021

Vuoden aikana järjestettiin 

• 1 598 koulutustilaisuutta, joihin osallistui 34 100 henkilöä 
• ja 5 225 sparraustilaisuutta, joihin osallistui 14 834 henkilöä. 

Erilaisia tilaisuuksia, eli tapahtumia, koulutuksia, sparrauksia ynnä muita vastaavia, järjestettiin yhteensä 11 443 kappaletta. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 186 956 henkilöä. 

Liikunnan aluejärjestöillä on yhteensä 2 613 jäsenyhteisöä. 

Liikunnan aluejärjestöjen liikevaihto oli yhteensä 13,9 miljoonaa euroa. Tuloista 28,1 prosenttia tuli opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksina. 

Poimintoja aluejärjestöjen toiminnasta

Lasten ja nuorten liikunta:

• 65 eri verkostoa teemoissa: varhaiskasvatus, koulu ja harrastaminen sekä opiskelu.
• Verkostoissa kohdattiin 2 969 ihmistä. 
• Koulutettuja vertaisohjaajia oli yhteensä 160.

Seuratoiminta:

• Tähtiseuroista 488 on jäseninä Liikunnan aluejärjestöissä.

Aikuisten terveysliikunta:

• Liikuntaneuvonta- ja työelämäverkostoja on yhteensä 54 kappaletta.
• Yli 140 työyhteisöä on mukana kehitystyössä eri puolilla Suomea.